Kun taloyhtiö ei saanutkaan rahoitusta putkiremonttiin – “Tämä ratkaistaan keinolla taikka toisella”
Vantaan Rasinsolassa taloyhtiö oli suunnitellut putkiremontin huolellisesti, kilpailuttanut urakan ja valinnut urakoitsijan. Kaikki oli valmista, kunnes pankki ilmoitti, että rahoitusta ei myönnetäkään. Tilanne pysäytti kaikki osapuolet, sillä hankkeen eteen oli jo tehty paljon työtä.
Syyttelyn tai juridisen väännön sijaan kohteessa valittiin toinen, rakentava tie. Hankkeen kaatuminen ei ollut vaihtoehto. Kvartti Putkiremontin toimitusjohtaja Teemu Kallio muistaa hetken hyvin.
”Valmiit suunnitelmat olivat tehty. Ajatus oli, että kohteessa laitetaan kaikki kerralla kuntoon. Kun rahoitusta ei tullutkaan, oli pakko pysähtyä katsomaan tilannetta uudesta kulmasta.”
Tilanteeseen liittyi myös inhimillinen paine.
”Resurssit oli jo varattu kohteeseen ja työmaa kalenteroitu. Meillä ei kuitenkaan käynyt mielessäkään, että hanke kaatuisi. Kysymys oli vain siitä, miten tämä ratkaistaan”, Kallio kertoo.
Rahoitushaasteet näkyvät yhä useammin
Taloyhtiöiden rahoituksen kiristyminen ei ole yksittäistapaus. Ilmiö on alkanut näkyä yhä selvemmin myös pääkaupunkiseudulla.
”Aiemmin puhuttiin siitä, että maakunnissa on vaikea saada lainaa taloyhtiöremontteihin. Nyt on alkanut näkyä ensimmäisiä tapauksia, joissa rahoitus ei järjesty edes pääkaupunkiseudulla. Se on hieman huolestuttava trendi”, sanoo Planeran toimitusjohtaja Jani Rintala.
Nykyinen taloustilanne vaikuttaa suoraan pankkien päätöksiin.
”Finanssivalvonnan ja pankkisääntelyn kiristyneet pääomavaatimukset ovat johtaneet siihen, että pankit arvioivat taloyhtiöiden vakuusarvoja ja riskejä aiempaa tiukemmin”, Rintala jatkaa.
Eurot pöydälle – remontin sisältö optimointiin
Rasinsolan kohteessa ratkaisua lähdettiin etsimään tavalla, joka ei ole alalla itsestäänselvyys.
”Lähdimme tekemään ikään kuin käänteistä KVR:ää. Selvitimme ensin, kuinka paljon taloyhtiö voisi saada rahoitusta ja mitä sillä voidaan konkreettisesti tehdä. Kävimme eurot avoimesti läpi: mitä mikäkin osa maksaa ja mitä vaihtoehtoja on”, Kallio kertoo.
Sen sijaan että alkuperäisestä suunnitelmasta olisi pidetty väkisin kiinni, kokonaisuutta optimoitiin. Vaikka toteutettava kokonaisuus käytännössä puolittui, tärkeimmät korjaukset saatiin tehtyä.
Budjetin kiristyessä keskeinen kysymys on, mistä voidaan joustaa.
”Vesijohtotekniikka, viemärit ja märkätilat ovat oleellisimmat. Muut korjaukset voidaan – mikäli niiden käyttöikä sallii – siirtää 5–10 vuoden päähän eli jaksottaa. Näin taloyhtiö ehtii kerryttää varoja ja neuvotella pankin kanssa seuraavasta vaiheesta”, Kallio sanoo.
Rintalan mukaan tällainen vaiheistus ei ole aina ihanteellinen, mutta joskus välttämätön.
”Kun korjauksia tehdään palasissa, kokonaiskustannukset yleensä kasvavat. Silti juuri rahoitus voi pakottaa taloyhtiöt etenemään juuri tällä tavalla.”
Korjausvelka kasvaa Suomessa
Ilmiö liittyy myös laajempaan kehitykseen. Suomessa syntyy pitkällä aikavälillä enemmän uutta korjausvelkaa kuin mitä sitä saadaan kurottua kiinni.
”Tämä on iso kysymys myös kansantalouden näkökulmasta, koska suuri osa kansallisvarallisuudestamme on kiinni rakennetussa ympäristössä. Korjausvelkaan pitäisi löytää uusia ratkaisuja ja tehdä perustavanlaatuisia muutoksia siihen, miten korjausrakentamista Suomessa tuetaan”, Rintala sanoo.
”Olen ehdottanut, että taloyhtiöiden korjaushankkeiden arvonlisäveroa alennettaisiin. Monesti erilaiset korjausavustukset valuvat ajan myötä hintoihin. Arvonlisäveron alentaminen olisi suorempi tapa tukea taloyhtiöitä, koska se näkyisi suoraan hankkeiden kustannuksissa. Vaikka verotulot vähenisivät, uskon että se maksaisi itseään takaisin lisääntyneen rakentamisen kautta”, hän jatkaa.
Ratkaisukeskeisyys ja välittäminen arvoina sekä edellytyksinä
Taloyhtiöiden näkökulmasta epävarmuus on lisääntynyt ja luotettavan kumppanin merkitys korostuu. Tämän puolesta puhuu myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kari Karmakallio.
”Tilanne herätti alussa monenlaisia tuntemuksia, mutta itsellä ei ole ollut tapana jäädä tuleen makaamaan. Vaikka hetken mietimme mitä nyt tehdään, lähdimme uusille rahoituskierroksille ja lopulta löytyi pankki, jonka kanssa pääsimme yhteisymmärrykseen.”
”Oli iso asia, että Kvartti ei vetäytynyt tilanteessa. Jo tarjousvaiheessa tuli vahva tunne, että Kvarttiin voi luottaa – heillä on erittäin hyvä porukka. Nyt pystyy jo nukkumaan yönsä hyvin”, Karmakallio kiittää.
”Meillä lähtökohta on se, että olemme tilaajan kanssa samassa veneessä ja aidosti välitämme tilaajasta. Rasinsolassa aloitus viivästyi, mutta hanke saatiin lopulta toteutettua. Kun projektinjohto on vahvaa ja viestintä avointa, vaikeistakin tilanteista selvitään”, Kvartin toimitusjohtaja Kallio korostaa.
Luottamus korostuu myös hallituksen puheenjohtajan neuvoissa vastaavassa tilanteessa oleville taloyhtiöille.
”Tärkeintä on, että porukka, joka hanketta vetää, luottaa toisiinsa: ensin pitää luottaa itseensä, sitten niihin ihmisiin, jotka ovat vieressä tekemässä päätöksiä, ja lopulta siihen, että uskaltaa antaa hankkeen ulkopuolisen käsiin”, reilusti elämänkokemusta kartuttanut Karmakallio päättää.
