Palvelutalo Merikartano sai esimerkillisen lämmitystapamuutoksen – energiaa säästyy ja konehuoneessakin kelpaa
Kvartti toteutti Kivenlahdessa sijaitsevaan palvelutalo Merikartanoon mittavan lämmitystapamuutoksen, jossa yhtenä tavoitteena oli energiansäästö. Lämmönjakokeskus oli tullut käyttöikänsä päähän ja samalla huippuimurit olivat tarpeellista uusia. Urakka kesti puoli vuotta ja se oli Ara-avusteinen.
”Loimme kohteeseen hybridilämmöntalteenottojärjestelmän kaukolämmön rinnalle. Vaihdoimme kohteeseen IV-koneet ja säädimme sekä nuohosimme koko ilmanvaihtojärjestelmän uudelleen. IV-koneiden kautta kerätään huonelämpö talteen ja taltioitu lämpö käytetään joko patteriverkostoon tai käyttöveden esilämmitykseen”, Kvartin LVI-tuotantopäällikkö Juha Marin listaa kohteen muutoksia.
“Samalla laajensimme konehuonetta ja asensimme lämpöpumppuja, jotka tuottavat lämpöä kiinteistöön. Vaihdoimme myös linjasäätö- ja patteriventtiilit, joiden lisäksi patteriverkosto säädettiin sekä mitattiin. Kaiken lisäksi huolehdimme huoneistojen energiamittareiden vaihdosta sekä niiden kaapelointi- ja asennustöistä”, Marin jatkaa.
Merikartanon katolta aukeaa merimaiseman lisäksi hieno rivi huippuimureita, jotka eristetyn piirinsä kanssa huolehtivat lämmöntalteenotosta.
“Vaihdoimme kaikki rakennuksen huippuimurit. Lämmönkeruuputkisto lämmönjakohuoneesta vesikatolle on tehty Cool-Fit -putkella, jonka sisällä kulkee glykoli. Putket on tehty näppärästi sähköhitsaamalla. Rakensimme myös arinan, johon kaikki katon putket ovat kannakoituna”, Marin kertoo.
Aina katolta konehuoneeseen
Laajennetun konehuoneen kätköistä löytyy paljon uutta, ja putket risteävät sujuvasti katon rajassa ohjautuen itse koneistoon.
“Lämpöpumppuja täältä löytyy yhteensä kaksi, jotka vaihdettiin urakan yhteydessä. Löytyy myös varaajia, joihin lämpö ohjataan; ne toimivat puskurina lämmölle. Pumppuyksiköillä taas puristetaan lämpö järjestelmästä. Vierestä löytyy glykoliastiat, jotka toimivat glykolin täyttöryhmänä”, Marin luettelee konehuoneen rakennetta.
Suhteessa hinnakas, mutta oleellinen osa järjestelmää on tärinänvaimennus.
”Oleellisena osana kompleksia konehuoneen järjestelmää ovat joustinletkuilla tehdyt kannakoinnit tärinän vaimentamiseksi. Koneiston käyminen aiheuttaa tärinää, jonka kannake ottaa itseensä, jolloin tärinä ei pääse rakenteisiin. Se on käytännössä hieman kalliimpi lisäys, mutta oleellinen osa kokonaisuutta, etenkin käyttömukavuuden kannalta. Ilman vaimennusta kuuluisi vahva porausääni aina, kun koneet lähtevät käyntiin”, Marin kertoo.
Lopussa kiitos seisoo. Niin laitevalmistaja kuin oma tiimikin ovat ylpeitä lopputuloksesta.
”Olemme itse erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Konehuoneessa putket menevät aikamoista käärmeenpesää eli asentajalta vaaditaan hyvää hahmotuskykyä, miten putket tehdä, koska putkikokokin on melko iso. Tällaista urakkaa ei tehdä kahteen kertaan, vaan kerralla on onnistuttava”, Kvartin toimitusjohtaja Teemu Kallio toteaa tyytyväisenä.
“Olemme saaneet kohteesta kiitosta myös itse laitevalmistaja HögforsGST:ltä. Heidän mielestään kohde on malliesimerkki siitä, miten lämmönjakohuone tulisi tehdä – harva osaa tehdä aidosti oikein”, Kallio päättää.
Kohde oli Kvartti-tiimin historiassa kahdeksas vastaava kohde, joista palkittu Säästörasti-kohde on ollut historian suurin. Säästörastin kuuteen kerrostaloon asennettiin jokaiseen oma lämmöntalteenottojärjestelmä yhdellä lämpöpumpulla ja LTO-yksiköllä. Merikartanoon järjestelmä asennettiin kahdella lämpöpumpulla ja yhdeksällä LTO-yksiköllä.
Kuvat: Aki Suomela